Hulluuden muotoja

Tänään palasin koulunpenkille useamman viikon mittaisen joulutauon jälkeen. Pitäisi valmistaa jalkinekokoelma/mallisto, joka pitää sisällään kolme paria kenkiä. Ja ennen valmistamista siis toki suunnitellaan, luonnostellaan, visioidaan, ideoidaan, revitään paperit roskikseen ja aloitetaan alusta. Parasta hommaa ikinä. Koskapa olen viime viikot ollut upoksissa riepukasoissani, lestien ja nahkojen käpälöiminen oli varsin tervetullutta puuhaa vaihteeksi. Toki olin jo etukäteen […]

Viikon Rönsy ja byrokratiaviidakko

Välillä on pakko tehdä asiallisiakin hommia. En tykkää niistä yhtään. Mutta kuten sanottu, ei auta märsyäminen markkinoilla. Ei siis muuta kuin härkää sarvista ja Verohallinnon kanssa asioimaan. Ja kaupparekisterin. Ja mitä näitä yritysasioita nyt onkaan, yellit, alvit, ennakkoverot, vakuutukset, laskelmat, rauhoittavat ruiskeet ja lepositeet. Hehe. Vaihdoin siis rönsyilyni toimintamuotoa osuuskunnasta yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi ja se byrokratiaviidakko […]

Turbohuulet ja talviurheiluvälineitä

No niin, kaksikymmentäluku on alkanut. Otin uuden vuosikymmenen vastaan sähisemällä närkästyneenä peittoni alta kun ilotulitus katkaisi yöuneni. Bättis oli kanssani samoilla linjoilla. Kerrassaan villi meno, toivotaan että vuosi jatkuu yhtä räävittömissä merkeissä 😀 Tottapuhuen räävittömyyttä on jo nähtävillä runsaastikin, nimittäin allekirjoittaneen naamataulussa. En ole koko neljäkymmentä vuotta kestäneen elämäni aikana ollut sanottavasti allerginen tai yliherkkä […]

Listoja, liukuvoidetta ja loma

Minulla on tapana kirjoittaa listoja asioista joita pitää tehdä. To do- listoja. Niitä on sekä lyhyelle että pitkälle aikavälille. Loppuelämän to do- listalla on mm. Havaijille matkustaminen, Love Storyn soittaminen pianolla (tällä hetkellä hallitsen kissanpolkan ja Ukko Noan), miellyttävän mieshenkilön suuteleminen Eiffel tornissa syksyisenä iltana ja jalkinealan mestaritutkinnon suorittaminen. Sekalaisia asioita, suuria ja pieniä. (Ja […]

Harry Potter ja Hyönteinen

Valmistamani Harry Potter- laukku loisteli Linnan juhlien punaisella matolla viime perjantaina ja se loisto jäi minulta näkemättä. Nyppii vieläkin, mutta sen siitä saa kun ei omista televisiota. Ilakoin silti suuresti laukun saamasta huomiosta ja kaikista niistä viesteistä joita kassin esiinmarssi kanssaihmisistä kirvoitti. Hieman ilakointiani tosin latisti se, että mediassa laukusta puhuttiin passiivimuodossa, “Harry Potter- kirjasta […]

Kosteudenpoistaja ja sähkövatkain

Vanha kunnon Hilkka on viime aikoina vetänyt tuulilasinsa sakeaan huuruun kesken ajon. Se on näkemisen kannalta paskempi juttu, joten menin jälkikasvun kanssa Motonettiin hankkimaan kosteudenpoistajia. Päädyin hyllylle, jossa luki “tuning” ja riemastuin suuresti. Jos jonkinlaista kromilistaa ja tarraa ja rämmälettä ja jumalauta pörröisiä ratinpäällisiä! Näin jo sieluni silmin miten päällystän Hilkan niillä kromiläpysköillä, teen ralliraitateipeillä […]

Ilkeä volkkari ja toppahousujen taikavoima

Vanha kunnon Hilkka esitteli itsestään aivan uuden puolen tänä viikonloppuna. Meneillään ovat siis ensimmäiset pakkaspäivät yhteiselomme aikana, enkä osannut aavistaakaan millaisia kepposia tuo ilkeä volkkari keksiikään. Lähdin pahaa aavistamatta aamulla ajamaan kohti joulumyyjäisiä ja pysähdyin hakemaan jälkikasvun mukaan. Pysäköin auton ja yritin avata oven. Ei auennut. Yritin monesti ilman tuloksia. Yritin pelkääjän puolelta, yhtä laihoin […]

Raivokasta

Joulukausi on nyt virallisesti avattu. Olen siis seissyt ensimmäiset ulkomarkkinat läpi selkäydintä myöten syväjäässä, sillä en oppinut mitään edellisistä vuosista. Sitä ei kotona lämpimässä eteisessä pukeutuessaan osaa ajatella että ulkona on pakkasta ja kun siellä seisoo paikallaan kuusi tuntia, se saattaa alkaa tuntua ikävältä. Lähdin siis taas farkut jalassa, ilman pilkkihaalaria. Vaikka vuosi sitten hypotermian […]

Riepuja riittämiin

Yritän yleensä olla saarnaamatta. Mistään aiheesta. Paatoksellinen paasaaminen on ikävää kuunneltavaa, oli aihepiiri sitten mikä hyvänsä. Pidättäydyn siis parhaani mukaan moisesta, mutta aina toisinaan sorrun. Ja paasaan pää punaisena parhaalla tuomiopasuunan äänelläni. En pidä itsestäni kun teen niin, mutta joskus se vain on pakko. Muuten halkeaa pää, tai joku muu elintärkeä ruumiinosa. Viimeksi sorruin saarnaamaan […]

Hyvin ehtii!

Marraskuu on ehtinyt jo lähes puoleen ja se tarkoittaa jumalatonta kiirettä, kuinkas muutenkaan. Itse joulu ei aiheuta suuriakaan toimenpiteitä enää tässä elämänvaiheessa. Kun lapsoset ovat ehtineet jo aikamiehiksi ja maailman tuuliin, ei ole enää sellaista jouluhässäkkää kuin aikoinaan. Se kun on hyvin pitkälti lasten juhla. Tavallaan toki haikeaa sekin, että ei ole enää sitä lahjapaperien […]